Kun etsitään hyvää akustista kitaraa lapselle tai aloittelijalle, tärkeintä ei ole pelkkä hinta tai soittimen ulkonäkö. Oikean kokoinen kitara tuntuu käsissä luonnolliselta, tukee hyvää soittoasentoa ja auttaa oppimista pääsemään hyvään vauhtiin heti alusta lähtien.
Erityisesti lapselle kitaraa valittaessa on hyvä muistaa, että ikä antaa vain suuntaa. Lapsen pituus, käsien koko ja soittoasento vaikuttavat siihen, onko sopiva vaihtoehto esimerkiksi 1/4-, 1/2-, 3/4-, 7/8- vai täysikokoinen kitara. Liian suuri soitin voi tehdä soittamisesta hankalaa, kun taas liian pieni kitara voi rajoittaa soittoa.
Tässä oppaassa keskitymme erityisesti klassisen kitaran valintaan, koska pehmeäkielinen nylonkielinen klassinen kitara on monelle lapselle ja aloittelijalle luonteva ensimmäinen soitin. Samalla monet koon valintaan liittyvät periaatteet auttavat myös muiden akustisten kitaroiden vertailussa.
Sisältö
1. Oikea kitaran koko tukee hyvää soittoasentoa
2. Milloin kitara on liian suuri?
3. Voiko kitara olla myös liian pieni?
4. Kitaran kokotaulukko lapselle ja aloittelijalle
5. Soitettavuus, soittotuntuma ja ääni
6. Eri kokoiset klassiset kitarat ja suuntaa antavat budjetit
7. Paljonko lapsen ensimmäiseen kitaraan kannattaa varata rahaa?
8. Mitä tarvikkeita aloittelija tarvitsee kitaran lisäksi?
9. Tiivistelmä: aloittelijan tärkeimmät kitaratarvikkeet
10. Miten kitaraa kannattaa säilyttää ja huoltaa?
11. Usein kysytyt kysymykset lasten kitaran valinnasta
1. Oikea kitaran koko tukee hyvää soittoasentoa
Kitaran oikealla koolla on suuri merkitys soittoasennon oppimiselle, soittamisen mukavuudelle ja motivaation säilymiselle. Kun kitara on sopivan kokoinen, lapsen tai aloittelijan ei tarvitse kurottaa, kohottaa hartioita tai taistella soittimen kanssa. Soittaminen tuntuu luonnollisemmalta, ja huomio voi keskittyä itse musiikkiin.
Tässä artikkelissa soittoasennolla viitataan erityisesti perinteiseen klassisen kitaristin istuvaan soittoasentoon, jossa kitara asetetaan jalkojen väliin. Kitaraa ei siis yleensä pidetä samalla tavalla toisen jalan päällä kuin monissa kevyen musiikin soittoasennoissa. Klassisen kitaran soittoasennossa apuna käytetään usein jalkatukea tai kitarakorotinta, jotta soitin saadaan oikealle korkeudelle ilman, että selkä, hartiat tai käsivarret joutuvat epäluonnolliseen asentoon.
Hyvässä soittoasennossa soittaja voi istua ryhdikkäästi ja rennosti. Hartiat pysyvät luonnollisella korkeudella, kädet liikkuvat vapaasti ja kitaran kaula on sellaisessa kulmassa, että otelautakäsi yltää ensimmäisiin nauhaväleihin ilman kurottelua.
“Törmäsin tähän ilmiöön ensimmäistä kertaa opettajaurani alkuvuosina. Olin käynyt sovitusti valikoimassa paikallisesta musiikkiliikkeestä kaksi erilaista klassista kitaraa. Pyysin oppilasta menemään äitinsä kanssa katsomaan soittimia ja valitsemaan mieluisamman.
Yllätykseni oli melkoinen, kun seuraavalla kitaratunnilla kitara vetäistään laukusta ja räväkkäluonteinen äiti innokkaana laulahtaa “Da-daa!”. Laukusta paljastui musta teräskielinen kitara. Se oli kuulemma paljon “makeemmaan ja siistimmän” näköinen kuin “tylsä” klassinen kitara. Kerroin, että tätä oppiainetta lapsenne on tänne hyväksytty opiskelemaan ja sitä minä opetan.
Opastin heidät takaisin liikkeeseen ja palaamaan sovitunlaisen kitaran kanssa seuraavalla viikolla uudestaan. Siitä alkoi mainio yhteistyömme ja äitikin kuunteli opastuksiani tarkemmin.”
– Tomi Tolvanen, klassisen kitaransoiton opettaja
2. Milloin kitara on liian suuri?
Liian suuri kitara vaikeuttaa soittamista ja aiheuttaa helposti epäergonomisen soittoasennon. Ajan myötä huonosta soittoasennosta voi seurata hartia-, niska- ja selkäkipuja jo nuorelle soittajalle. Siksi kitaran kokoa kannattaa arvioida muutenkin kuin pelkän ikäsuosituksen perusteella.
Kitaransoittoa harrastamatonkin voi usein tunnistaa liian suuren kitaran tarkkailemalla soittajan asentoa. Yksi selvä merkki on näppäilykäden hartian nouseminen kohti korvaa. Jos kyynärpää kohoaa voimakkaasti ja soittaja näyttää siltä kuin hän yrittäisi halata suurta rantapalloa, kitara on todennäköisesti liian suuri tai ainakin asentoa on korjattava.
Toinen tärkeä merkki löytyy otelautakäden asennosta. Jos soittaja joutuu kurottamaan yltääkseen otelaudan ensimmäisiin nauhaväleihin, kitaran kaula voi olla liian pitkä suhteessa soittajan käden kokoon eli kitara on liian suuri. Ensimmäinen asema on alue, josta kitaransoitto yleensä aloitetaan, joten siihen pitäisi yltää rennosti ilman hartian, kyynärvarren tai ranteen liiallista jännitystä.
Joskus ongelma ei kuitenkaan johdu pelkästään kitaran koosta, vaan myös soittoasennosta. Klassisen kitaran soittoasennossa kaula ei yleensä ole vaakasuorassa lattian suuntaisesti, vaan se nousee hieman ylöspäin. Kun kitaran kaula nostetaan noin 45 asteen kulmaan ja soitin asetetaan paremmin jalkojen väliin, soittimen hallinta voi helpottua huomattavasti.
Jos asentoa ei saada korjattua luontevasti, kitaran koppa voi olla liian suuri soittajan syliin. Tällöin pienempi kitara on yleensä parempi vaihtoehto, sillä hyvä soittoasento on alusta asti tärkeä osa oppimista.
3. Voiko kitara olla myös liian pieni?
Kyllä voi. Liian pieni kitara voi tuntua aluksi helpolta käsitellä, mutta se voi rajoittaa soittoa erityisesti silloin, kun soittaja kehittyy ja kappaleet muuttuvat vaativammiksi. Klassisen musiikin soitossa kielten välinen tila ja otelaudan leveys ovat tärkeitä, jotta sormet mahtuvat painamaan kieliä ilman, että ne vahingossa sammuttavat viereisiä kieliä.
Jos kitara on selvästi liian pieni, osa kappaleista voi tuntua tarpeettoman hankalilta tai jopa mahdottomilta soittaa puhtaasti. Siksi tavoitteena ei ole valita mahdollisimman pientä soitinta, vaan soitin, joka tukee hyvää soittoasentoa ja antaa soittajalle tilaa kehittyä.

Klassisia Riento-kitaroita on saatavilla viittä eri kokoa
4. Kitaran kokotaulukko lapselle ja aloittelijalle
Seuraava taulukko antaa suuntaa oikean kitarakoon valintaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että lapsen pituus, käsien koko ja soittoasento vaikuttavat valintaan enemmän kuin pelkkä ikä. Jos mahdollista, kitaraa kannattaa kokeilla soittoasennossa ennen ostopäätöstä.
|
Kitaran koko |
Arvioitu ikä |
Soittajan pituus |
Kenelle sopii |
|
1/4 |
noin 3–5 vuotta |
noin 95–115 cm |
Pienelle lapselle ensimmäiseksi soittimeksi |
|
1/2 |
noin 5–8 vuotta |
noin 110–130 cm |
Alakouluikäiselle lapselle |
|
3/4 |
noin 7–11 vuotta |
noin 125–150 cm |
Monelle lapselle ja nuorelle aloittelijalle |
|
7/8 |
noin 10+ vuotta |
noin 145–160 cm |
Nuorelle tai pienikokoiselle aikuiselle |
|
4/4 |
noin 12+ vuotta |
noin 155 cm+ |
Nuorelle, aikuiselle tai pidemmälle lapselle |
Kokotaulukkoa kannattaa käyttää lähtökohtana, ei ehdottomana sääntönä. Esimerkiksi kaksi saman ikäistä lasta voivat tarvita eri kokoisen kitaran, jos heidän pituutensa, käsien kokonsa tai soittoasentonsa eroavat selvästi toisistaan. Epävarmassa tilanteessa kannattaa kysyä neuvoa kitaraopettajalta tai asiantuntevan soitinliikkeen ammattilaiselta.
5. Soitettavuus, soittotuntuma ja ääni
Kitaran koon lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota soittimen soitettavuuteen, soittotuntumaan ja ääneen. Oikean kokoinen kitara ei vielä yksin riitä, jos soitin on raskas soittaa, ei pysy vireessä tai sen ääni ei tunnu miellyttävältä. Hyvä aloittelijan kitara tuntuu käsissä luontevalta, soi tasaisesti ja antaa soittajalle onnistumisen kokemuksia heti alusta lähtien.
Soitettavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka helposti kielet painuvat otelautaa vasten ja kuinka vaivattomalta soittaminen tuntuu. Aloittelijalle, ja erityisesti lapselle, liian korkea kielten korkeus voi tehdä soittamisesta raskasta. Jos sormivoimaa tarvitaan paljon jo ensimmäisten sävelten painamiseen, harjoittelu voi tuntua turhauttavalta, vaikka itse soitin olisi muuten laadukas.
Toisaalta kielten ei pidä olla liian matalallakaan. Jos kielet ovat hyvin lähellä otelautaa, kitara voi alkaa rämistä, eli kieli osuu soitettaessa nauhoihin ja ääni särisee. Tässä on hyvä huomioida myös soittajan näppäysvoimakkuus. Aloittelija soittaa usein kevyemmin, jolloin matalampi kielten korkeus voi tuntua mukavalta. Kokeneempi soittaja käyttää yleensä laajempaa dynamiikkaa ja tarvitsee enemmän voimakkuutta, jolloin kielet vaativat hieman enemmän tilaa soida vapaasti rämisemättä.
Tämän vuoksi sama säätö ei ole aina paras kaikille soittajille. Aloittelijalle liian korkea kielten korkeus voi tuntua raskaalta, kun taas pidemmälle edenneelle soittajalle liian matala säätö voi rajoittaa äänen voimakkuutta ja soinnin hallintaa. Hyvä soitin on sellainen, jossa soittotuntuma, ääni ja soittajan taitotaso ovat tasapainossa.
Ääntä kannattaa kuunnella rauhassa. Hyvä kitara soi puhtaasti, tasaisesti ja miellyttävästi eri kielillä ja painettuna eri kohdista otelautaa. Aloittelijan ei tarvitse osata arvioida kaikkia soinnin yksityiskohtia, mutta korva erottaa usein nopeasti, tuntuuko ääni innostavalta vai ohuelta, kovalta tai epätasaiselta. Lapsellekin on tärkeää, että oma soitto kuulostaa hyvältä, sillä kaunis ääni voi tukea motivaatiota ensimmäisten harjoitusvuosien aikana.
Hyvä uutinen on, että kaikkea ei tarvitse ratkaista lopullisesti ostohetkellä. Jos kitara ostetaan valmistajalta tai soitinliikkeestä, jossa on myös kitarahuolto, soitinta voidaan usein säätää soittajalle sopivammaksi. Esimerkiksi kielten korkeutta voidaan tarpeen mukaan laskea tai nostaa, jotta soittotuntuma ja ääni saadaan parempaan tasapainoon. Siksi kitaraa valittaessa kannattaa kysyä, onko soitin tarkistettu ja säädetty, ja onko siihen saatavilla huoltoa tai säätöapua myöhemmin.
“Aina välillä vastaan tulee urheita aloittelevia kitaristeja, joilla on kova halu tehdä musiikkia, mutta jokin siinä vastustelee. Kokeiltuani soitinta olen saattanut todeta kielten olevan niin korkealla, etten itse kykene soittamaan sillä laisinkaan. Miten oppilas siinä onnistuu? Tahdonvoimalla! Ja kuvittele, mikä on oppilaan ilme ja tunne, kun hän pääsee ensimmäistä kertaa soittamaan normaalisäätöisellä kitaralla.”
– Tomi Tolvanen, kitaransoitonopettaja
Pieni tarkistuslista kitaraa kokeillessa
|
Mitä kannattaa tarkistaa? |
Miksi se on tärkeää? |
|
Soitettavuus |
Kielet painuvat alas ilman kohtuutonta voimaa. |
|
Soittotuntuma |
Kitara tuntuu käsissä luontevalta eikä liian raskaalta. |
|
Ääni |
Soitin soi miellyttävästi ja tasaisesti eri kielillä. |
| Kaula | Kaulan tulee olla suora. Klassisessa kitarassa ei normaalisti ole kaulan säätörautaa. |
|
Räminä |
Kitara ei rämise normaalilla näppäysvoimakkuudella. |
|
Säädettävyys |
Kielten korkeutta voidaan tarvittaessa säätää soittajalle sopivammaksi. |
|
Huollon saatavuus |
Soitinliike tai valmistaja voi auttaa, jos kitara kaipaa säätöä myöhemmin. |

Riento Shopissa on laaja valikoima erilaisia nylonkielisiä klassisia ja teräskielisiä akustisia kitaroita
6. Eri kokoiset klassiset kitarat ja suuntaa antavat budjetit
Kun etsinnässä on klassinen kitara lapselle tai aloittelijalle, hinnan lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota soittimen laatuun. Edullisin kitara ei aina ole paras aloitussoitin, jos se on vaikea soittaa, pysyy huonosti vireessä tai ei innosta lasta kuuntelemaan omaa soittoaan.
Laadukas kokopuukantinen klassinen kitara on usein hyvä lähtökohta, koska kokopuinen kansi reagoi soittoon herkemmin ja tuottaa elävämmän äänen kuin kaikkein halvimmat, joissa kansi on tehty laminoidusta puusta. Hyvä kitara lapselle voi tukea motivaatiota, auttaa äänenmuodostuksen kehittymisessä ja säilyttää arvonsa paremmin, jos soitin myöhemmin myydään eteenpäin tai vaihdetaan isompaan kokoon.
“Jos mahdollista, kannattaa vierailla ajan kanssa asiantuntevassa kitaraliikkeessä, jossa on monipuolinen valikoima hakusessa olevia soittimia ja asiakasta palveleva ammattitaitoinen henkilökunta. Kokeiluun kannattaa mennä avoimin mielin ja ehkä testata myös oman tavoitebudjetin ala- ja yläpuolellakin olevia soittimia. Usein maallikkonkin korva kertoo, mihin suuntaan kulloisessakin tilanteessa kannattaa mennä. Jos tällaista liikettä ei ole lähistölläsi etkä tunne kitaroita, kannattaa kysyä kitaraopettajan tai asiantuntijan vinkkejä valintaan.”
– Ville-Veikko Ponkiniemi, Riento Guitars
Seuraavat kokoluokat ja budjetit ovat suuntaa antavia. Sopiva kitara riippuu aina soittajan pituudesta, käsien koosta, soittoasennosta ja tavoitteista.
1/4-kokoinen kitara: pikkukitara 3–5-vuotiaalle
- Suositus: noin 3–5-vuotiaalle lapselle
- Soittajan pituus: noin 95–115 cm
- Kielten soiva pituus eli mensuuri: noin 44 cm
1/4-kokoinen kitara lapselle on pieni nylonkielinen klassinen kitara kaikkein nuorimmille soittajille. Sen pieni koppa ja lyhyempi mensuuri eli kielten soiva pituus helpottavat otteiden harjoittelua pienille käsille. Tämä on usein lapsen ensimmäinen oikea kitara.
1/4-kitara sopii hyvin kotisoittoon, musiikin varhaisiän opetukseen sekä Suzuki-opetukseen. Tämän kokoisessa kitarassa tärkeintä on, että soitin tuntuu lapsesta helposti lähestyttävältä ja että hyvä soittoasento on mahdollinen alusta lähtien.
Pienen lapsen kohdalla kitaraa ei kannata valita “kasvunvaraa” ajatellen liian suureksi. Liian iso soitin voi tehdä soittamisesta kömpelöä ja vähentää motivaatiota jo ennen kuin harrastus ehtii kunnolla alkaa. Laadukas pikkukitara maksaa noin 200–300 €, mutta leikinomaiseen soittoon saa myös edullisempia vanerikitaroita.
1/2-kokoinen kitara: puolikas kitara 5–8-vuotiaalle
- Suositus: noin 5–8-vuotiaalle lapselle
- Soittajan pituus: noin 110–135 cm
- Kielten soiva pituus eli mensuuri: noin 53 cm
1/2-kokoinen nylonkielinen klassinen kitara eli puolikas kitara on usein sopiva valinta pienelle alakouluikäiselle lapselle. Se voi sopia myös osalle alle kouluikäisistä lapsista, jos lapsi on pituudeltaan ja käsiltään jo valmis hieman suurempaan soittimeen.
Tässä kokoluokassa moni vanhempi pohtii ymmärrettävästi hintaa. On suuri houkutus ostaa mahdollisimman halpa akustinen kitara lapselle, varsinkin jos ei vielä tiedetä, jatkuuko harrastus pitkään. Jos lapsi käy kitaraopetuksessa, laadukas aloittelijan kitara voi kuitenkin vaikuttaa merkittävästi siihen, miltä soittaminen tuntuu ensimmäisten vuosien aikana.
Hyvä klassinen 1/2-kitara soi kauniimmin, on yleensä helpompi soittaa ja antaa lapselle paremman kokemuksen omasta edistymisestä. Jos harrastusinto myöhemmin loppuu tai on aika vaihtaa isompaan kitaraan, hyväkuntoinen käytetty klassinen kitara on usein helpompi myydä eteenpäin kuin kaikkein halvin aloitussoitin.
Aloitteleva klassinen kitaristi tarvitsee yleensä kitaran lisäksi myös muutaman perustarvikkeen: kitararepun tai -laukun, viritysmittarin, soittoasentoa tukevan jalkatuen tai kitarakorottimen, nuottitelineen sekä sopivan kitarakoulun. Kokopuukantinen kitara tarvitsee myös kostuttinen Suomen kuivalle talvikaudelle.
Laadukkaaseen kokonaisuuteen kannattaa varata noin 350–500 euroa, kun mukaan lasketaan kitara ja tarvittavat perustarvikkeet.
3/4-kokoinen kitara: kitara 7–11-vuotiaalle
- Suositus: noin 7–11-vuotiaalle lapselle
- Soittajan pituus: noin 125–150 cm
- Kielten soiva pituus eli mensuuri: noin 57 cm
3/4-kokoinen klassinen kitara on monelle alakouluikäiselle lapselle oikea valinta. Se on yksi yleisin lasten kitarakoko, koska se tarjoaa jo selvästi isomman soinnin kuin pienemmät koot, mutta on silti useimmille lapsille hallittavampi kuin täysikokoinen kitara.
3/4-kokoinen kitara lapselle voi sopia myös aikuiselle mökki- tai reissukitaraksi, mutta opetuskitarana sen tärkein tehtävä on tukea hyvää soittoasentoa ja antaa riittävästi tilaa tekniikan kehittymiselle.
Monesta perheestä löytyy ullakolta tai varastosta vanha Landola tai muu perintökitara. Sellaista voi toki harkita, mutta koko ja soitettavuus kannattaa tarkistaa huolellisesti. Lapsen käden pitäisi yltää ensimmäisiin nauhaväleihin ilman huomattavaa kurottelua. Jos kitara on liian suuri, soittaminen muuttuu raskaaksi ja lapselle voi kehittyä hartia- tai selkäkipuja jo varhaisessa vaiheessa.
Jos 3/4-kitara on lapsen ensimmäinen kitara, budjetti on usein samankaltainen kuin 1/2-kitarassa. Laadukkaaseen kokopuukantiseen klassiseen kitaraan ja perustarvikkeisiin kannattaa varata noin 350–500 euroa.
7/8-kokoinen kitara: välikoko nuorelle tai pienikokoiselle aikuiselle
- Suositus: noin 10-vuotiaasta ylöspäin
- Soittajan pituus: noin 145–160 cm
- Kielten soiva pituus eli mensuuri: noin 62 cm
Jousisoittimissa välikoot ovat arkipäivää, mutta myös klassisissa kitaroissa on saatavilla 7/8-kokoisia soittimia. 7/8-kokoinen klassinen kitara voi olla erinomainen välivaihe lapsen kasvaessa kohti täysikokoista kitaraa.
Jos kitara vaihdetaan suoraan 3/4-koosta 4/4-kokoon, muutos voi tuntua suurelta. Kitaran koppa kasvaa, mensuuri pitenee ja otteet vaativat enemmän ulottuvuutta. 7/8-koko voi tehdä siirtymästä pehmeämmän ja auttaa säilyttämään hyvän soittoasennon.
Toisaalta lasten ja nuorten kasvu on yksilöllistä. Jos lapsella on odotettavissa nopea kasvupyrähdys ja 7/8-koko jäisi todennäköisesti pieneksi jo vuoden sisällä, voi olla järkevää siirtyä suoraan täysikokoiseen kitaraan, mikäli soittoasento sen sallii.
7/8-kokoinen nylonkielinen klassinen kitara voi olla oikea valinta myös aikuiselle soittajalle. Jos soittaja on selvästi alle 170 cm pitkä tai sormet ovat keskimääräistä lyhyemmät, hieman lyhyempi mensuuri voi helpottaa soittotuntumaa ja vähentää ulottuvuusongelmia vaativammissa soinnuissa.
Laadukkaan 7/8-kokoisen klassisen kitaran budjetti riippuu paljon mallista ja saatavuudesta. Usein kannattaa varautua vähintään samaan hintaluokkaan kuin hyvissä 3/4-kitaroissa, ja laadukkaammissa harrastajan malleissa budjetti voi nousta selvästi korkeammaksi. Tässä kohtaa kannattaa huomioida soittajan tarpeet ja soittohistoria.
4/4-kokoinen kitara: täysikokoinen klassinen kitara nuorelle tai aikuiselle
- Suositus: noin 12-vuotiaasta ylöspäin
- Soittajan pituus: noin 155 cm alkaen
- Kielten soiva pituus eli mensuuri: usein noin 65 cm
Täysikokoinen eli 4/4-kokoinen nylonkielinen klassinen kitara tuottaa yleensä rikkaamman, syvemmän ja kantavamman äänen kuin pienemmät kitarat. Siihen ei kuitenkaan kannata siirtyä liian aikaisin. Jos soitin on liian suuri, soittaminen voi muuttua raskaaksi ja tekninen kehitys hidastua.
Oikean 4/4-kitaran valinnassa kannattaa huomioida soittajan aiempi harrastuneisuus, tavoitteet ja budjetti. Jos harrastus on vasta alussa, noin 250–500 euroa voi riittää hyvään aloittelijan klassiseen kitaraan. Jos soittajalla on jo useita vuosia kokemusta pienemmistä kitaroista, voi olla pedagogisesti perusteltua valita ensimmäiseksi täysikokoiseksi kitaraksi laadukkaampi harrastajan malli. Tällöin sopiva budjetti voi olla noin 500–900 euroa.
Näillä budjeteilla on mahdollista löytää hyvä tehdasvalmisteinen klassinen kitara kokopuukannella. Kokopuukansi on tärkeä lähtökohta hyvälle soinnille, koska se reagoi soittoon elävämmin ja tukee äänenmuodostuksen sekä musikaalisuuden kehittymistä.
Kun kokemusta kertyy ja tavoitteellisuus kasvaa, noin 1000–3000 euron budjetilla saa laadukkaan täysin kokopuisen nylonkielisen kitaran. Tällainen soitin palvelee pitkälle omatoimisessa harrastamisessa, musiikkiopisto-opinnoissa tai tavoitteellisessa soitossa.
Korkein laatuluokka on käsintehty klassinen kitara. Käsinrakennetussa luthier-kitarassa sointia, tuntumaa ja dynamiikkaa voidaan usein viimeistellä tehdasvalmisteista soitinta herkemmäksi. Tällaiset kitarat alkavat tyypillisesti noin 4000 eurosta, ja hinnat voivat nousta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin.
7. Paljonko lapsen ensimmäiseen kitaraan kannattaa varata rahaa?
|
Tilanne |
Suuntaa antava budjetti |
|
Ensimmäinen pieni klassinen kitara ja perustarvikkeet |
noin 350–500 € |
|
Hyvä aloittelijan täysikokoinen klassinen kitara |
noin 250–500 € |
|
Laadukkaampi harrastajan 4/4-kitara |
noin 500–900 € |
|
Tavoitteellisen soittajan kokopuinen klassinen kitara |
noin 1000–3000 € |
|
Käsintehty klassinen kitara |
noin 4000 € alkaen |
Budjettia ei kannata ajatella pelkkänä kuluna, vaan osana soittamisen kokonaisuutta. Hyvä soitin on helpompi pitää vireessä, mukavampi soittaa ja usein myös helpompi myydä eteenpäin lapsen kasvaessa seuraavaan kokoluokkaan tai jos harrastus myöhemmin keskeytyisi.

Riento Shopista löytyy kaikki klassisen kitaransoiton aloittelljan tarvitsemat tarvikkeet
8. Mitä tarvikkeita aloittelija tarvitsee kitaran lisäksi?
Kun lapselle tai aloittelijalle hankitaan ensimmäinen kitara, on hyvä huomioida myös muutama perustarvike. Kaikkea mahdollista ei tarvitse ostaa heti, mutta tietyt välineet tekevät harjoittelusta helpompaa, mukavampaa ja säännöllisempää.
Tärkeimpiä tarvikkeita ovat kitaralaukku tai kitarareppu, viritysmittari, nuottiteline sekä hyvä soittoasentoa tukeva ratkaisu, kuten jalkatuki tai kitarakorotin. Lisäksi aloittelija tarvitsee usein opettajan suositteleman kitarakoulun tai muun oppimateriaalin.
Kitaralaukku tai kitarareppu
Kitaralaukku tai -reppu suojaa soitinta kuljetuksen ja säilytyksen aikana. Lapsen kitaraa kuljetetaan usein soittotunneille, musiikkiopistoon tai sukulaisten luo, joten pehmustettu laukku on käytännöllinen hankinta heti alussa.
Hyvä laukku suojaa kitaraa kolhuilta, pölyltä ja lämpötilan vaihteluilta. Pienelle lapselle kitarareppu on usein helpompi kantaa kuin käsissä pidettävä laukku. Reppumalli tukee lapsen ergonomiaa painon jakautuessa tasaisesti molemmille hartiolle. Repun tarviketaskuista kannattaa tarkistaa, että ainakin kitarakoulu mahtuu vaivatta mukaan ilman erillistä kassia. Näin kaikki tarvittava on aina mukana eikä tavaroita katoile niin herkästi.
Viritysmittari
Kitaran tulee olla aina vireessä, kun sitä harjoitellaan vähääkään tavoitteellisesti. Se myös tekee harjoittelusta miellyttävämpää. Aloittelijan on vaikea arvioida virettä pelkän korvan perusteella, joten viritysmittari on lähes välttämätön perustarvike.
Nykyään myös puhelinsovellukset voivat auttaa virittämisessä, mutta erillinen viritysmittari on usein käytännöllisempi etenkin lapselle. Se on nopea, selkeä ja toimii ilman, että harjoittelu alkaa puhelimen selaamisella.
Jalkatuki tai kitarakorotin
Klassisen kitaran soittoasennossa soitin tarvitsee usein jalkatukea, jotta se asettuu oikealle korkeudelle. Perinteinen vaihtoehto on jalkatuki, mutta moni käyttää nykyään myös ergonomiaa parantavaa kitarakorotinta. Siinä molemmat jalat ovat lattiatasolla ja alaselkä pysyy suorana ilman lannerangan kiertymistä.
Tärkeintä on, että soittoasento pysyy ryhdikkäänä ja rentona. Jos kitara valuu alas tai soittaja joutuu nostamaan hartioita, soittaminen muuttuu nopeasti raskaaksi. Sopiva tuki auttaa lasta löytämään luonnollisen asennon heti alusta lähtien.
Nuottiteline
Nuottiteline voi tuntua pieneltä asialta, mutta sillä on suuri vaikutus soittoasentoon. Jos nuotit ovat pöydällä, lattialla tai liian matalalla, soittaja joutuu helposti kumartumaan tai kääntämään päätä hankalaan asentoon.
Hyvä nuottiteline nostaa nuotit sopivalle korkeudelle ja auttaa pitämään katseen, selän ja hartiat luonnollisemmassa asennossa. Tämä on erityisen tärkeää lapselle, joka vasta opettelee hyvää soittoasentoa. Jotkut nuottitelineet on suunniteltu käytettäväksi seisoma-asennoss, joten kannattaa tarkastaa myös se, että nuottitelineen saa riittävä matalalle, hieman soittajan silmien alapuolelle.
Kitarakoulu tai muu oppimateriaali
Aloittelija hyötyy selkeästä oppimateriaalista, joka etenee sopivassa järjestyksessä. Jos lapsi käy kitaratunneilla, opettaja yleensä suosittelee käytettävää kitarakoulua tai nuottimateriaalia.
Itse valittujen materiaalien kanssa kannattaa olla tarkkana. Liian vaikea materiaali voi turhauttaa, kun taas liian helppo ei välttämättä tue kehitystä. Hyvä oppimateriaali antaa onnistumisen kokemuksia ja rakentaa taitoja vähitellen.
Kostutin kokopuukantiselle kitaralle
Jos kitara on kokopuukantinen, se tarvitsee kostuttimen erityisesti kuivassa sisäilmassa ja lämmityskauden aikana. Puu elää ilmankosteuden mukaan, ja liian kuiva ilma voi vaikuttaa soittimen sointiin, soitettavuuteen ja kestävyyteen.
Kostutin ei ole monimutkainen lisävaruste, mutta sen käytössä kannattaa noudattaa valmistajan tai soitinliikkeen ohjeita. Hyvä perusajatus on, että laadukasta puusoitinta kannattaa kohdella hieman samalla tavalla kuin muuta herkkää puumateriaalia: sitä ei jätetä pitkäksi aikaa liian kuivaan, liian kosteaan, liian kuumaan tai liian kylmään paikkaan.
Mitä ei tarvitse ostaa heti?
Aloittelijan ei tarvitse hankkia kaikkea mahdollista ensimmäisenä päivänä. Esimerkiksi suuri määrä varakieliä, metronomi, erilaiset tuet, puhdistusaineet tai harjoitusapuvälineet voivat tulla ajankohtaisiksi myöhemmin.
Hyvä lähtökohta on tämä: ensin hankitaan sopivan kokoinen ja hyväsointinen kitara sekä ne tarvikkeet, jotka tukevat virittämistä, kuljettamista, soittoasentoa ja säännöllistä harjoittelua.
9. Tiivistelmä: aloittelijan tärkeimmät kitaratarvikkeet
|
Tarvike |
Miksi sitä tarvitaan? |
|
Kitaralaukku tai kitarareppu |
Suojaa kitaraa kuljetuksessa ja säilytyksessä. |
|
Viritysmittari |
Auttaa pitämään kitaran vireessä ja harjoittelun miellyttävänä. |
|
Jalkatuki tai kitarakorotin |
Tukee hyvää klassisen kitaran soittoasentoa. |
|
Nuottiteline |
Auttaa pitämään ryhdin ja katseen luonnollisessa asennossa. |
|
Kitarakoulu tai oppimateriaali |
Tukee järjestelmällistä etenemistä ja harjoittelua. |
|
Kostutin |
Auttaa suojaamaan kokopuukantista kitaraa kuivuutta vastaan. |
10. Miten kitaraa kannattaa säilyttää ja huoltaa?
Hyvä kitara kestää pitkään, kun sitä säilytetään ja huolletaan oikein. Erityisesti lapsen ensimmäisen kitaran kohdalla kannattaa opetella heti muutama perusasia: missä kitaraa pidetään, miten sitä käsitellään ja miten sitä suojataan kuivalta sisäilmalta, kolhuilta ja suurilta lämpötilan vaihteluilta.
Kitaraa ei kannata säilyttää lattialla, sohvan reunalla tai paikassa, jossa se voi helposti kaatua. Turvallisin paikka kitaralle on sen omassa laukussa. Voit pitää sitä halutessasi myös kitaratelineessä tai seinätelineessä. Jos kitaraa kuljetetaan usein soittotunneille, pehmustettu kitaralaukku tai kitarareppu suojaa soitinta arjen kolhuilta.
Kokopuukantinen klassinen kitara reagoi ilmankosteuden vaihteluihin. Liian kuiva sisäilma voi vaikuttaa kitaran sointiin, soitettavuuteen ja rakenteeseen. Siksi kostuttimen käyttö on usein suositeltavaa erityisesti kuivina vuodenaikoina tai lämmityskauden aikana. Kun käytetään kitarakostutinta, kitara olisi hyvä säilyttää omassa laukussaan, jotta kosteus pysyy tasaisena.
Kitaraa ei myöskään pidä jättää pitkäksi aikaa suoraan auringonpaisteeseen, kuuman auton sisälle, patterin viereen tai kylmään varastoon.
Perushuolto on yksinkertaista. Kitarasta kannattaa pyyhkiä pölyt ja sormenjäljet pehmeällä liinalla, ja kielet voi pyyhkiä kevyesti soiton jälkeen. Kielet vaihdetaan tarvittaessa, kun ne eivät enää soi vireisesti, bassokielet näyttävät ja kuulostavat kuulostavat tummilta tai tuntuvat likaisilta. Aloittelijan ei tarvitse osata tehdä kaikkia huoltotöitä itse, vaan esimerkiksi kieltenvaihdossa, satulan säädössä tai soitettavuuden tarkistuksessa voi pyytää apua opettajalta, soitinliikkeestä tai -huollosta.
Tärkeintä on kohdella kitaraa soittimena eikä leluna. Kun lapsi oppii pitämään kitarasta huolta alusta lähtien, soitin pysyy paremmassa kunnossa ja soittaminen tuntuu miellyttävältä pidempään.
|
Muista tämä |
Miksi se on tärkeää? |
|
Säilytä kitara turvallisesti |
Kitara ei kaadu, kolhiinnu tai jää väärään paikkaan. |
|
Vältä kuivaa ilmaa ja lämpötilavaihteluita |
Puu elää olosuhteiden mukaan, ja soitin pysyy vakaampana. |
|
Käytä tarvittaessa kostutinta ja säilytä kitara laukussa |
Kostutin toimii paremmin, kun kosteus pysyy tasaisemmin soittimen ympärillä. |
|
Pyyhi kitara ja kielet kevyesti |
Soitin pysyy puhtaampana ja kielet kestävät paremmin. |
|
Pyydä apua huoltoon tarvittaessa |
Aloittelijan ei tarvitse osata säätää tai huoltaa kitaraa itse. |
11. Usein kysytyt kysymykset lasten kitaran valinnasta
Minkä kokoinen kitara lapselle kannattaa valita?
Lapsen kitaran koko kannattaa valita ensisijaisesti pituuden, käsien koon ja soittoasennon perusteella. Ikä antaa vain suuntaa, koska saman ikäiset lapset voivat olla hyvin eri kokoisia. Sopivan kokoinen kitara tuntuu lapsen sylissä luonnolliselta, eikä lapsen tarvitse kurottaa yltääkseen otelaudan ensimmäisiin nauhaväleihin.
Onko 3/4-kitara hyvä valinta lapselle?
3/4-kokoinen kitara on monelle alakouluikäiselle lapselle hyvä valinta. Se sopii usein noin 7–11-vuotiaalle soittajalle, mutta lopullinen valinta riippuu lapsen pituudesta, käsien koosta ja soittoasennosta. Jos 3/4-kitara tuntuu liian suurelta, kannattaa harkita 1/2-kokoista kitaraa.
Kannattaako lapselle ostaa kitara kasvunvaralla?
Kitaraa ei kannata ostaa liian suurena pelkän kasvunvaran vuoksi. Liian suuri kitara voi vaikeuttaa soittoasentoa, lisätä kurottelua ja tehdä harjoittelusta raskaampaa. Parempi valinta on soitin, joka sopii lapselle nyt ja tukee hyvää soittoasentoa heti alusta lähtien. Hyvin pidetyllä laadukkaalla klassisella kitaralla on myös hyvä jälleenmyyntiarvo.
Onko klassinen kitara hyvä ensimmäinen kitara lapselle?
Kyllä, klassinen kitara on usein erittäin hyvä ensimmäinen kitara lapselle. Nylonkielet tuntuvat sormissa pehmeämmiltä kuin teräskielet, ja klassinen kitara tukee hyvin soiton perusteiden, käsien yhteistyön ja sormien hienomotoriikan kehittymistä.
Miksi teräskielinen kitara ei aina sovi pienelle lapselle?
Teräskielinen akustinen kitara voi tuntua pienestä lapsesta raskaalta, koska teräskielet vaativat enemmän puristusvoimaa kuin nylonkielet. Jos soitin on lisäksi liian suuri tai kielten korkeus on korkea, soittaminen voi tuntua vaikealta ja epämukavalta jo alussa.
Paljonko lapsen ensimmäiseen kitaraan kannattaa varata rahaa?
Laadukkaaseen ensimmäiseen klassiseen kitaraan ja perustarvikkeisiin kannattaa usein varata noin 350–500 euroa. Budjettiin sisältyvät yleensä itse kitara sekä esimerkiksi laukku, viritysmittari, jalkatuki tai kitarakorotin, nuottiteline ja mahdollisesti kostutin.
Tarvitseeko lapsi kitaran lisäksi muita tarvikkeita?
Kyllä, muutama perustarvike helpottaa harjoittelua ja soittimen käyttöä. Tärkeimpiä ovat kitaralaukku tai -reppu, viritysmittari, nuottiteline sekä soittoasentoa tukeva jalkatuki tai kitarakorotin. Opettaja voi lisäksi suositella sopivaa kitarakoulua tai muuta oppimateriaalia.
Miten lapsen kitaraa kannattaa säilyttää?
Kitaraa kannattaa säilyttää turvallisessa paikassa, jossa se ei pääse kaatumaan tai kolhiintumaan. Hyviä vaihtoehtoja ovat kitarateline, seinäteline tai soittimen oma laukku. Kokopuukantinen kitara hyötyy usein kostuttimesta kuivassa sisäilmassa, ja silloin kitaraa on hyvä säilyttää laukussa, jotta kosteus pysyy tasaisempana.
Milloin kitara on liian suuri lapselle?
Kitara voi olla liian suuri, jos lapsen hartia nousee soittaessa, kyynärpää kohoaa voimakkaasti tai lapsi joutuu kurottamaan yltääkseen ensimmäisiin nauhaväleihin. Liian suuri soitin voi tehdä soittamisesta hankalaa ja aiheuttaa huonon soittoasennon.
Voiko kitara olla myös liian pieni?
Kyllä voi. Liian pieni kitara voi rajoittaa soittamista, kun lapsi kasvaa ja kappaleet muuttuvat vaativammiksi. Jos sormille ei ole riittävästi tilaa otelaudalla tai soitin tuntuu selvästi ahtaalta, voi olla aika siirtyä seuraavaan kokoluokkaan.
Kannattaako lapselle ostaa käytetty kitara?
Käytetty kitara voi olla hyvä vaihtoehto, jos se on oikean kokoinen, ehjä, hyvin säädetty ja pysyy vireessä. Käytettyä kitaraa ostaessa kannattaa tarkistaa erityisesti soitettavuus, kielten korkeus, kaulan kunto ja mahdolliset halkeamat. Epävarmassa tilanteessa kannattaa pyytää apua kitaraopettajalta tai soitinliikkeestä.
Mistä tietää, että kitara on hyvä aloittelijalle?
Hyvä aloittelijan kitara on sopivan kokoinen, helppo soittaa, pysyy vireessä ja kuulostaa miellyttävältä. Lapselle hyvä kitara on sellainen, jonka kanssa soittoasento pysyy luonnollisena ja johon lapsi tarttuu mielellään uudestaan. Laadukas soitin voi tukea motivaatiota huomattavasti ensimmäisten soittovuosien aikana.